Takaisin

 


RÄÄKKYLÄN KIRKKO

Nykyinen kirkkomme on valmistunut v.1851. Sen on suunnitellut arkkitehti Lohrmann ja rakentajana on toiminut kirkonrakentaja Tolppo. Tämä kirkko on järjestyksessään jo viides, sillä tulipalot ovat tuhonneet aikaisemmat.

Kappeliseurakunnassa oli oma kirkko jo 1600-luvulla nykyisen kunnantalon paikkeilla. Ison vihan aikana vihollinen käsitteli kirkkoa niin säälimättömästi, ettei sitä enää voitu käyttää. 1. kirkko paloi 1765. Järjestyksessään 2. kirkko rakennettiin Oravilahdelle 6 km kirkonkylästä. Kirkko valmistui v .1739 ja paloi v. 1793. Oravilahden kirkon ollessa vielä käytössä v. 1759 otettiin esille asia uuden kirkon rakentamiseksi. Suurena ongelmana oli paikan valitseminen. Osa halusi sen kirkonkylään ja osa halusi sen säilyvän Oravilahdessa. 3. kirkko rakennettiin v. 1793 nykyiselle kirkkomäelle. Piirustukset teki Henrik Häger. Tämä ristikirkko, joka oli lehtereillä varustettu, paloi 23.7.1837 heti jumalanpalveluksen jälkeen. Palaneen kirkon sijalle päätettiin rakentaa kyllin suuri huone Rääkkylään väliaikaiseksi jumalanpalvelushuoneeksi. Tämä väliaikainen kirkko oli käytössä v. 1851 asti, jolloin nykyinen kirkkomme on valmistunut.

Kaunis ristikirkkomme on rakennettu Pyssysalosta tuoduista hirsistä, ikkunalasit tuotiin Sortavalasta ja kattopellit Pietarista. Kirkon katolla oleva kukko on ainutlaatuinen koko Itä-Suomessa. Se toimii hengellisen valvomisen vertauskuvana.

Toistaiseksi viimeinen ulkomaalaus tapahtui v.1997. Kirkkoon asennettiin kuparikatto v. 1984. Alttaritaulun on maalannut enolainen taidemaalari E.J. Härkönen vuonna 1929. Urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1976. Julkisivu on Albanus Jurvan vuodelta 1899. Istumapaikkoja kirkossa on 1200.

Kotikirkolla on rääkkyläläisille tärkeä merkitys. Siitä osoituksena ovat ne monet toimenpiteet ja lahjoitukset, joita sekä yksityishenkilöt että järjestöt ovat tehneet kirkon kaunistamiseksi.